Siirry pääsisältöön

Joulu 2017

Tänä vuonna mentiin tosiaan hieman erilaisella systeemillä kuin koskaan aiemmin. Tosin meidän sekapoppoolle ei toistaiseksi ole syntynyt yhtään jouluperinteitä (joulupäivän pizzat oli jossain välissä vakiona toistuva asia, mutta sitäkään ei tapahtunut tänä vuonna). Olemme viettäneet jouluja lasten kanssa, jouluja H:n sukulaisten kanssa, joulua aikuisten kesken, joulua mun kotikotona jne. Tällä kertaa suuntasimme H:n kanssa jouluksi Tallinnaan (skidit olivat äitinsä kanssa viettämässä perinteisempää joulua).  Söimme hyvin ja teimme yhden uuden ravintolalöydönkin (Clayhills Gastropub), josta sai oikein mainiota ruokaa jouluaattonakin. Jouluaattona kävelimme kaupungilla ensin päivällä ja sitten vielä uudemman kerran illan jo pimennyttyä. Jouluvalot valaisivat kaupungin ja meitä oli iltakävelyllä yllättävän monta. Ihmiset hymyilivät toisilleen, glögiä juotiin ja oli sopiva pikkupakkanen.
Olimme tällä kertaa panostaneet hotelliin ja olimme Swissôtellissa. Jouluaattoaamuna heräsimme siihen kun aurinko nousi ja valaisi pala palalta koko Tallinnan. Viehättävää. Viehättävää oli myös aamiainen sekä rentoutuminen niin uima-altaassa kuin omassa kylpyammeessakin.
Tapaninpäivänä vietimme sitten joulua täällä kotosalla lasten ja ukin kanssa. Söimme itsemme ähkyyn (tosin ilman perinteisiä jouluruokia, ellei suklaakonvehteja lasketa). Pelasimme lautapelejä. Illan paras hetki oli ehkä se, kun pienimmän alamittaisen (joka hänkin on jo 9, aika rientää) kanssa makoilimme parisängyssä lukemassa kummatkin kirjaa. Alamittaisen kirja oli hieman jännittävä (Vuokko Hurme: Kiepaus) jonka takia hän oli hakenut turvaa meidän sängystä. Lukeminen siellä näytti sen verran kivalta, että liityin myös seuraan. Ja hupsistakeikkaa, lukiessa aika vierähti ja kello olikin jo 23.00... Ei ihme, että itse kutakin alkoi jo haukotuttamaan. Ja hei, seuraavana aamuna kukaan ei herännyt ennen klo 10.00. Ihana loma.

P.s. Kiepaus oli myös viihdyttävää luettavaa näin aikuiselle. Olin kuullut kirjasta sen verran paljon hyvää, että halusin myös itse kyseisen kirjan lukea.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räyskälä. Päätimme huris