Vuoden 2018 otimme vastaan mun kotikotona lumen ja oikean talven keskellä. Vietimme aikaa ulkona niin aattona kuin vuoden ensimmäisenä päivänäkin (ja ehdin laskea kummankin vuoden ensimmäisen pulkkamäen). Katsoimme ilotulituksia, paistoimme makkaraa nuotiolla, potkuttelimme potkukelkalla (alamittaisten ensimmäinen potkurikerta.... ja siitä kyllä otettiinkin ilo irti), katsoimme leffoja. Rentouduimme ja nautimme siitä lumesta. Kuinka ihanan valoisaa kaikki olikin lumen myötä päivisin ja öisinkin kuutamo valaisi lumihangen.
Mutta mitenkäs se vuosi 2017? Se sisälsi ainakin kivoja matkoja. Matkasimme skidien kanssa autolla Slovakiaan hiihtolomaksi ja selvisimme hengissä sekä ilman suuria riitoja matkasta. Kesällä kävin ystävän kanssa Skotlannissa huristelemassa autolla. Ja syksyllä käytiin vielä H:n kanssa pariskuntareissulla Barcelonassa. Lisäksi Tallinnassa tuli käytyä muutamaan otteeseen.
Luin vuoden aikana 79 kirjaa, joista parhaimpina jäivät mieleen (ei missään erityisessä järjestyksessä):
Anni Kytömäki: Kivitasku
Dan Brown: Alku
Yoko Ogava: Professori ja taloudenhoitaja
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Kati Hiekkapelto: Tumma
Syksyn ajan olin kiireisempi kuin varmaan koskaan (koska muisti on armollinen, niin ainakin kiireisempi kuin viimeiseen viiteen vuoteen). Pidettäviä tunteja on ollut enemmän kuin koskaan, joten töitäkin on ollut sen myötä selkeästi enemmän. Mutta tänäkin vuonna olen tykännyt töistäni ja edelleen kokenut saavani nautintoa teinien kanssa olemisesta. Kiirettä aiheuttivat myös harrastukset. Kävin viron kielen kurssilla kerran viikossa (tätä en kuitenkaan enää jatka keväällä, koska aikataulut eivät vaan toimi) ja lisäksi fitcampissa kaksi kertaa viikossa. Olenkin siis tänä syksynä harrastanut säännöllisemmin liikuntaa kuin kertaakaan aikuisiällä. Ja huipuintahan koko hommassa on se, että olen vielä nauttinutkin siitä. Tätä jatkan siis keväälläkin.
Nykyisessä talossa asumista tuli kesällä 2 vuotta täyteen, joten ensi kesänä onkin sitten tarkoitus luopua näistä runsaista neliöistä ja muuttaa meille järkevämpään asuntoon (niin sijainniltaan kuin kooltaankin). Uusi asunto löytyikin tässä loppusyksystä ja sen valmistuttua ensi kesän aikana, onkin tarkoitus muuttaa sinne. Sitä ennen nykyinen koti on toivottavasti myyty jo seuraavalle omistajalle. Tämä neliöiden vähentäminen (asuinneliön taitavat vähentyä aikalailla 100 neliöllä...) onkin sitten aiheuttanut erinäisiä tavaramietintöjä. Osasta tavaroista ollaankin jo hankkiuduttu eroon ja tavaroiden karsiminen jatkuu edelleen.
Tämä vuosi on ollut hyvä vuosi. Kiireestä huolimatta on ollut aikaa tavata ystäviä ja myös aikaa omalle itselleni. Luultavasti liikunnan (ja aivan huippuporukan) ansiosta jaksoin syksyn yllätävänkin hyvin. Osallistuin myös tänä vuonna moniin erilaisiin juhliin. On juhlittu 100-vuotiasta Suomea useammassa kokoonpanossa, on ollut rippijuhlia, vauvajuhlia, 50-vuotisjuhlia, lakkiaisia, syntymäpäiviä ja pikkujouluja.
Viime vuodesta piti tulla retkeilyn vuosi. Ei tullut. Tosin huipuimpana retkeilykokemuksena oli telttaretki Porkkalanniemeen, mutta muuten retket taisivat rajoittua muutamaan eväsretkeen. Ehkä tänä vuonna enemmän?
Mutta mitenkäs se vuosi 2017? Se sisälsi ainakin kivoja matkoja. Matkasimme skidien kanssa autolla Slovakiaan hiihtolomaksi ja selvisimme hengissä sekä ilman suuria riitoja matkasta. Kesällä kävin ystävän kanssa Skotlannissa huristelemassa autolla. Ja syksyllä käytiin vielä H:n kanssa pariskuntareissulla Barcelonassa. Lisäksi Tallinnassa tuli käytyä muutamaan otteeseen.
Luin vuoden aikana 79 kirjaa, joista parhaimpina jäivät mieleen (ei missään erityisessä järjestyksessä):
Anni Kytömäki: Kivitasku
Dan Brown: Alku
Yoko Ogava: Professori ja taloudenhoitaja
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Kati Hiekkapelto: Tumma
Syksyn ajan olin kiireisempi kuin varmaan koskaan (koska muisti on armollinen, niin ainakin kiireisempi kuin viimeiseen viiteen vuoteen). Pidettäviä tunteja on ollut enemmän kuin koskaan, joten töitäkin on ollut sen myötä selkeästi enemmän. Mutta tänäkin vuonna olen tykännyt töistäni ja edelleen kokenut saavani nautintoa teinien kanssa olemisesta. Kiirettä aiheuttivat myös harrastukset. Kävin viron kielen kurssilla kerran viikossa (tätä en kuitenkaan enää jatka keväällä, koska aikataulut eivät vaan toimi) ja lisäksi fitcampissa kaksi kertaa viikossa. Olenkin siis tänä syksynä harrastanut säännöllisemmin liikuntaa kuin kertaakaan aikuisiällä. Ja huipuintahan koko hommassa on se, että olen vielä nauttinutkin siitä. Tätä jatkan siis keväälläkin.
Nykyisessä talossa asumista tuli kesällä 2 vuotta täyteen, joten ensi kesänä onkin sitten tarkoitus luopua näistä runsaista neliöistä ja muuttaa meille järkevämpään asuntoon (niin sijainniltaan kuin kooltaankin). Uusi asunto löytyikin tässä loppusyksystä ja sen valmistuttua ensi kesän aikana, onkin tarkoitus muuttaa sinne. Sitä ennen nykyinen koti on toivottavasti myyty jo seuraavalle omistajalle. Tämä neliöiden vähentäminen (asuinneliön taitavat vähentyä aikalailla 100 neliöllä...) onkin sitten aiheuttanut erinäisiä tavaramietintöjä. Osasta tavaroista ollaankin jo hankkiuduttu eroon ja tavaroiden karsiminen jatkuu edelleen.
Tämä vuosi on ollut hyvä vuosi. Kiireestä huolimatta on ollut aikaa tavata ystäviä ja myös aikaa omalle itselleni. Luultavasti liikunnan (ja aivan huippuporukan) ansiosta jaksoin syksyn yllätävänkin hyvin. Osallistuin myös tänä vuonna moniin erilaisiin juhliin. On juhlittu 100-vuotiasta Suomea useammassa kokoonpanossa, on ollut rippijuhlia, vauvajuhlia, 50-vuotisjuhlia, lakkiaisia, syntymäpäiviä ja pikkujouluja.
Viime vuodesta piti tulla retkeilyn vuosi. Ei tullut. Tosin huipuimpana retkeilykokemuksena oli telttaretki Porkkalanniemeen, mutta muuten retket taisivat rajoittua muutamaan eväsretkeen. Ehkä tänä vuonna enemmän?
Kommentit
Lähetä kommentti