Stressi selätetty

Viime yönä se tapahtui: nukuin taas pitkästä aikaa kunnon yöunet. Ei heräämistä keskellä yötä, ei heräämistä aamuviideltä, kun aurinko nousee. Aamulla heräsin kellon soittoon levänneenä. Ja myös sama fiilis jatkui koko päivän. Juoksin ihan yhtä paljon ympyrää kuin edellisinäkin päivinä, mutta stressitaso ei noussut ollenkaan samoihin sfääreihin (vaikkakin tänään on ensimmäisen kerran mun työhistoriassa ollut se päivä, kun jouduin olemaan "itsekäs". Erilaisiin avunpyyntöihin jouduin siis vastaamaan, etten nyt ehdi tai pysty. Haastavaa, mutta taito, jota pitäisi opetella. Ja oletettavasti maailma ei kaatunut, vaikken ollutkaan kovin avulias tänään (ja siis mun perusluonteelle tää tekee kovin tiukkaa, mutta tänään ei vaan ehtinyt auttaa oikein muita.)).

Tänään töiden jälkeen käväisin yhden parin tunnin koulutuksen ja sitten mulle jäi hämmentävät kaksi tuntia vapaa-aikaa. Aikaa, johon ei ollut sovittu mitään eikä ketään. Ehdin kelailla siinä stressittömyyden syitä (ilmeisesti stressiä aiheutti ensin arvosanat ja niihin liittyvä kiire, sen jälkeen opettajien virkistysmatka järjestelyineen ja lopuksi vielä ysien oma juhlatilaisuus järjestelyineen) ja ihan vain olla. Repussa reissannut kirjakin tuli vihdoin luettua (yöpöydällä olleet kirjapinot ovat kyllä vähentyneet tasaiseen tahtiin tähänkin asti). Söin rullia Rullassa sekä join teetä Théhuoneessa. Shoppailin myös itselleni ihanan Uhanan collegepaidan, jonka ihasta kuosista en vain pääse yli

Oman ajan jälkeen kuntoilin vielä fitcampissa ja päivän päätteeksi hurautin kaupunkipyörällä Hietsuun. Kotona olen ollut vasta puolikympiltä, mutta siinäkään vaiheessa ei ollut kiireen tuntua. Jos huomenna iskee stressi
a) roolista kevätjuhlassa
b)kevätjuhlajärjestelyistä
c)omalle luokalle + vanhemmille pidettävästä puheesta
d)siitä tavarapinosta, jolla pitäisi ehtiä löytää töissä paikka
e)niistä miljoonasta juoksevasta asiasta, jotka pitää hoitaa huomenna
(en muuten olisi matematiikan opeopintoja tehdessä uskonut päätyväni tekemään noita kaikkia hommia ihan normijuttuina...)
NIIN, hengitän syvään ja palaan tähän hetkeen. Oma pieni meditaatio. ...ja se loma, se on ihan nurkan takana :)