Siirry pääsisältöön

Kinkkupiirakka

Viime aikoina meidän taloudessa on syöty todella vähän lihaa. Kalaa on pöydässä ollut silloin tällöin, mutta lähinnä ollaan menty kasvisruoalla. Senpä tähden kinkkupiirakka on ollut todellinen poikkeus: lihaa, ja vielä punaista.

Kinkkupiirakka (tai mikä tahansa muukin piirakka) on vallan mainio ruokaisa iltapala. Tätä on syöty ystävien kanssa iltateellä sekä lasten kanssa myöhäisenä puoliruokana. Jos lapset eivät ole meillä, on meidän useimmat iltaruoat tyyliin: munakasta ja salaattia, pasteijoita ja salaattia tai piirakkaa ja salaattia. Siihen tarkoitukseen tätäkin kinkkupiirakkaa on viimeksi tehty.
Tämän reseptin pohja löytyy reseptivihkosta, jonka olen väsäillyt ennen kuin muutin opiskelemaan (muutama resepti on kyllä löytänyt tiensä vihkoon myöhemminkin, nykyään käytössä on jo uusi reseptikirja). Resepti on pysynyt näköjään melkein alkuperäisenä reilut 18 vuotta.
Kinkkupiirakka
Pohja:
100g voita (tai margariinia)
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl vettä
1/4 tl suolaa

Nypi huoneenlämpöinen voi ja jauhot sekaisin. Lisää suola sekä vesi. Sekoita taikina tasaiseksi ja painele piirakkavuoan pohjalle (ohjeen kaksinkertaistamalla piirakasta tulee uuninpellillisen kokoinen). Käytin välillä valmiita piirakkapohjia pakkasesta, mutta viime aikoina olen todennut itse tehdyn olevan itse asiassa paljon nopeampi tehdä (kuin sulatella pakastepohjaa). Lisäksi halvempaa ja varmaan vähän ekologisempaakin.

Täyte:
150g savukinkkuleikkelettä viipaloituna pieneksi
150g juustoraastetta
3 kananmunaa
200g ranskankermaa
1 paprika pilkottuna
n. 5cm purjoa suikaleina
1 dl persiljaa silputtuna
mustapippuria maun mukaan
kirsikkatomaatteja pinnalle puolikkaina

Sekoita keskenään täytteen ainekset lukuunottamatta kirsikkatomaatteja. Levitä täyte piirakkapohjan päälle ja painele puolikkaat kirsikkatomaatit (leikkuupinta ylöspäin) täytteen päälle.
Paista 200 C:ssa n.35 minuutia. Tarkkaile, että pinta on saanut kauniin värin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj