Tänä vuonna vietimme juhannusta kahden perheen poppoolla pääkaupunkiseudulla. Juhannuksen viettäjät olivat iältään lähes kaikkea mahdollista 10 ja 58 vuoden väliltä. Syötiin, kisattiin juhannusolympialaisissa ja vietettiin aikaa yhdessä. Papulle tämä oli samalla 24h ulkona -haaste (isäntäväessämme oli koira-allergikkoja, joten riskejä ei haluttu ottaa, vaikka villakoira allergisoikin vähemmän kuin monet muut koirat). Suurimman osan ajasta kyllä me kaikki muutkin olimme ulkona, mutta toki sisällä piipahdeltiin hakemassa erinäisiä tavaroita.
Papulle juhannus oli myös ensimmäinen kokeilu teltassa nukkumiseen. Ja sehän sujui mainiosti. Papu nukkui lähes koko yön kiltisti omalla tyynyllään ja vasta aamuyöstä hiipi meidän muiden kainaloihin. Lisäksi tämä oli ensimmäinen yö Papun historiassa, kun hän ei herättänyt allekirjoittanutta keskellä yötä/aamuvarhaisella ulkona käymistä varten.
Jo toisena vuonna peräkkäin olemme juhannuspäivän aamuna hoitaneet aamupalan ulkona paistetuilla letuilla. Jokainen aloittaa suolaisella letulla, johon täyte keräillään aikalailla tavallisista leivänpäällisistä. Itse nautin eniten letusta, jonka päällä oli majoneesia, kalkkunaleikkelettä, juustoa sekä edelliseltä illalla jäänyttä salaattia + kesäsipulia. Salaatissa ollut basilika teki tästä letusta lähes täydellisen.
Jälkkäriletut olivat varsinkin alamittaisten suosiossa (syötiin me aikuisetkin yhdet). Mansikkahilloa, kermavaahtoa ja suklaakastiketta. Ei ainakaan makeutta puuttunut.
p.s. tätä kirjoittaessa Papu heräsi (kaapin alta...), venytteli nautinnollisesti, tuli syliin makoilemaan ja nukahti uudelleen. Tällä tyypillä on ainakin hyvät unenlahjat.
Kommentit
Lähetä kommentti