Siirry pääsisältöön

OLD BOY BBQ

Erittäin erittäin harvoin annan ravintolalle toisen tilaisuuden, jos ensimmäinen kerta ei mene nappiin. OLD BOY BBQ kuitenkin muodosti tässä poikkeuksen. Ensimmäisellä kerralla seurueemme ei ollut oikein tyytyväinen ruokaan (ihan ok, mutta ei mitään ihmeellistä) ja palvelu oli jotenkin kovin nihkeää. 

Toiset ystävämme halusivat kuitenkin kokeilla tätä ravintolaa ja saivat houkuteltua meidät mukaan (hyvä seura pelastaa syömisen kuin syömisen). Ja tämä toinen kerta kyllä kannatti. Nyt palvelu toimi hyvin ja kaikki onnistui. Ruoka oli myös hyvää ja sitä todellakin oli riittävästi. Joko ravintola on kehittynyt huimasti kevään aikana tai hionut konseptiaan koronan aikana tai rajoitettu asiakasmäärä auttoi. Tämä ravintolakerta oli joka tapauksessa huomattavasti parempi kuin ensimmäinen.

Old Boy BBQ:n ruoka on pääsääntöisesti korealaisen keittiön suuntaisia. Kuitenkin annoksista löytyy suomalaisia elementtejä, kuten esimerkiksi muikkuja tai uusia perunoita. 
Alkupaloina söimme ystäväni kanssa puoliksi muikku baot (pehmeä sämpylä, jonka välissä muikkua yms) sekä dumblingeja. Kummatkin olivat todella herkullisia. Myös seurueessamme tilattu tartar oli ilmeisen hyvä. 
Pääruokana otin Bibimbabin, joka oli ainoa kasvisversio pääruoista. Oli hyvää ja annoksen koko oli reilu. Ystäväni tilasivat loput listan pääruoista ja pöydässä olikin sitten kanaa (tämä voitti meidän parhaan annoksen äänestyksen), possua sekä nautaa. Kaikki tykkäsivät omista annoksistaan. Myös jälkiruoat toimivat. 

Nyt kokemus oli sen verran hyvä, että voisin mennä uudestaankin. Toki pitää suhtautua tähän hieman koronavarauksella. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen ravintolassa syöminen helmikuun jälkeen. Ehkä oli vain niin ihanaa päästä syömään ulos, että mikä tahansa olisi maistunut hyvältä? (Jos kyseessä olikin koronavaikutus, niin ainakaan se ei ulottunut seuraavaan ravintolasyömiseen... Vaikka seura oli jälleen mitä mainiointa.)                                                 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räyskälä. Päätimme huris