Pientä elämää

Tokihan lomaillessa täytyy myös nauttia aamupalaa (olimme taktikoineet ja päättäneet jättää väliin hotellin aamiaisen. Näin saa nukkua pitempään ja pääsee kokeilemaan hieman enemmän ravintoloita). Olimme etukäteen varanneet pöydän Sfääristä , joka sijaitsee Rotermannin kvartaalin reunalla. Tänne kannattaa pöytä varatakin etukäteen, sillä pöytiä ei ollut montaa ja ravintola näytti olevan hyvinkin suosittu. Ja koska ruoka oli erittäin hyvää, kannattaa tänne mennäkin. Sfäärissä oli hauska tunnelma ja palvelu toimi. Hauska pikkulisä ruokaan oli se, että vesikannussa oli kurkkua. Kurkku maistui hieman, mutta ennen kaikkea se oli nättiä. Veden lisäksi joimme hauskan viikonloppuloman kunniaksi myös pullollisen Proseccoa. En ollut muistanutkaan, kuinka hyvää prosecco on. Saksassa sitä aikoinaan tuli nautittua, mutta pitänee yrittää muistaa se jatkossa muuallakin. Ja sitten se ruoka. Itse päädyin valitsemaan aamiaiseksi alkupala-annoksista bruschettan, with goat cheese, honeyed pear and bl...

Aikanaan lukupiirissämme vietimme kello viiden teehetkeä. Jo tällöin pistin korvan taakse ajatuksen iltapäiväteestä ja Anna & Fanny Bergenströmin Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla -kirjasta. Kirja tuli haettua lainaan jo aikoja sitten (ja nolottaa myöntää, mutta olen uusinut sitä todella monta kertaa... Olisikohan jo aika hankkia oma?) ja sitä on selailtu ahkerasti. Kirja on kuviltaan ja teksteiltään ihastuttava ja reseptitkin vaikuttavat hyviltä. Nolottaa myöntää osa 2: en sitten kuitenkaan ole hirveän montaa reseptiä kokeillut... Mutta eräs kesäiltapäivä sitten kaivelin kirjasta esille Tee-osion ja päätin valmistaa meidän sekavalle poppoolle (tällä erää kaksi aikuista ja kaksi teiniä) iltapäiväteetä. Sen verran jo jouduin taipumaan aikataulusta, että kello viideksi, tällä aterialla ei ollut mitään mahdollisuuksia (a. se ei ois ollut valmis. b. väki ei ois ollut vielä paikalla.). Ja loppujen lopuksi kävi niinkuin meidän taloudessa useimmiten, ruoka venähti aika myöhäiseen ja ...

Tallinna-viikonlopun kokeilut alkoivat Leib Resto ja Aedista . Ihastuttava puutarhaympäristö oli iso osa tätä ravintolakokemusta. Eikä ruoassakaan ollut valittamista.Tämä olikin viikonlopun ravintoloista ainut, johon ei ollut pöytävarausta. Ja hieman tiukkaa meinasi tehdä, satuimme kuitenkin sopivasti saumaan, jossa meillä oli 60 minsaa aikaa syödä ennen pöytämme siirtymistä eteenpäin. Vaikkakin sää oli hieman epävakainen koko Tallinnan reissun ajan (ja sunnuntaina satoi ja satoi ja satoi), niin uskaltauduimme Leib Restossa syömään ulkosalla. Ja kyllähän sitä loppujen lopuksi hyvin tarkeni. Ja edelleen, ne näkymät. H (useimmiten jo seuralaisenani viime aikoina teksteissä pyörinyt) valitsi annoksekseen maksaa ja oli siihen mielettömän tyytyväinen. Itse päätin mennä hieman pienemmällä syömisellä ja päädyin kasvisannokseen, josta en kyllä oikein ollut selvillä, mitä se on. Listassa luki näin: "Spring cabbage with green beans, puffed buckwheat and burnt cabbage oil". J...

Juhannus vietettiin hieman kylmemmissä olosuhteissa (kun verrataan vaikka viime vuoden juhannukseen Berliinissä) Tallinnassa. Ei annettu sään kuitenkaan haitata vaan panostettiin syömiseen (ja se kannatti). Ennen kuitenkin Tallinnan ravintoloita esittelyssä yksi Helsinkiläinen namupala.  Taste of Helsinki - tapahtumasta suuntasimme muutaman välilämmittelyn kautta Mattolaiturille moikkaamaan ystävää. Yllättäen rannassa ei ollut ollenkaan niin kylmä kuin keskustassa, joten Mattiksellla tulikin vietettyä kauemmin aikaa kuin olimme ajatelleet. ...Joten nälkähän ehti Taste of Helsingin herkuista huolimatta iskeä. Keskustaan kävellessä päätimme siis käydä tutkailemassa yhden Taste of Helsingin ravintolasta, johon emme itse tapahtumassa jaksaneet jonottaa. Kaartin Hodari & Hummeri on nyt siis käyty kokeilemassa. Seuralaiseni söi Basic Vol 2.0 -hodarin ja itse testasin Vegen. Kummatkin tykättiin kovasti. Mä en ole oikein nakkien enkä tofu- tai soijanakkienkaan ystävä, joten Vege...

Testin perusteella puhetyylissäsi on vaikutteita seuraavista puhetyyleistä: stadi, yleissuomalainen. Tämä on täysin normaalia, koska ihmisen kielellinen identiteetti koostuu monenlaisista tekijöistä, ja monilla murteilla on myös yhteisiä piirteitä. Näin kertoo Hesarin murretesti veikaten samalla että oon oululainen. Ja oikeessahan se o. Mun puhe on vähä sinne sun tänne poloveilevaa ja sieltä täältä lainailevaa . Mää en oikein ossaa kirijottaa sitä ommaa murretta (ja itse asiassa musta o iha pikkase rasittavaa lukiakin murretta, kuuntelemine on sen sijjaan kivvaa). Oon asunu ny reilut 10 vuotta pääkaupunkiseu'ulla ja kyllähä se jo näkkyy. Mää voi ihan hyvin sanua, että meen himaan tai, että ehikkö nää dösään. Tai sitten puhun koista ja bussista tai linkusta tai linkasta (okei, noita kahta vikaa käytän kyllä nykyään tosi harvoin. Mutta teininä sitäkin enemmän). Mutta käet on kyllä edelleen ne mitä mä pesen. Ja purkissa on maitua. Nuista kahesta en taiakkaan päästä eroon ikinä...

Kesän vakioretkikohteisiin kuuluu aina Suokki. Tänä kesänä luulen käyväni siellä vielä ainakin toisen kerran, ja jos yhtään järkevä olen, niin useammankin kerran. Mikä onkaan nimittäin parempi paikka lueskella kirjaa kuin idyllinen Suokki. Tällä kertaa suuntasin retkeilemään ystäväni M:n kanssa, joka piipahti täällä pohjoisemmasta suomessa. Sääkin suosi retkipäivänä ja saimme köllötellä auringossa syöden, skumppaa hörppien ja höpötellen. Pitkästä pitkästä aikaa tuli myös kierreltyä saarella sellaisia reunoja, joita en ole kävellyt varmaan 18 vuoteen. Olin ihan unohtanut, kuinka kivoja paikkoja Suomenlinna on täynnä. Toivottavasti sää rupeaa jälleen suosimaan, ja silloin voisi olla hyvä hetki pakata retkikassi, hypätä lauttaan ja suunnata Suokkiin :)

Tänä vuonna se on tehty, kävin todellakin Taste of Helsinki -tapahtumassa. Ja kannatti kyllä mennä, sen verran hyviä herkkuja tuli syötyä. Ensi vuonna uudestaan :). Suuntasimme paikalle eilen lauantaina ja sää ei nyt ollut ehkä ihan parhain. Vettä ei satanut, mutta ilma oli kylmä ja tuuli vielä kylmensi sitä. Katselin kauhulla niitä naishenkilöitä, jotka olivat panostaneet ulkonäköön ja olivat paikalla pikkuisissa hamosissa. Itse olin tunkenut päälle niin paljon vaatetta kuin vain sain mahtumaan (pipo kyllä unohtui matkasta :/) ja silti paleli... Jos sää olisi ollut himpan verran parempi, olisimme varmasti viihtyneet Kansalaistorille pystytetyssä tapahtumassa kauemminkin. Tosin kylmästä säästä huolimatta vietimme alueella kaksi tuntia. Seuralaiseni kanssa söimme yhteensä 10 annosta. Annokset maksoivat 5 - 6 markkaa kappaleelta (alueella maksuvälineinä toimivat markat (1 mk = 1 €), joita sai vaihtaa vaihtopisteissä) ja olivat suhteellisen pieniä, mutta todella herkullisia. Jaoimm...