Siirry pääsisältöön

Kuurna

Lauantaina olin Petran kanssa illan liikenteessä. Aloitimme kulttuurilla ja kävimme katsomassa designmuseossa Valohoito-näyttelyn. Istuimme kauan aikaa valopallojen keskellä, katselimme valoja, kuuntelimme musiikkia ja vaihdoimme kuulumisia.

Kulttuurin jälkeen kipitimme kylmän kaupungin läpi Korkeavuorenkadulle Kuurnaan. Kuurnassa on eri kattaukset, joista yksi aina kestää kaksi tuntia. Kaksi tuntia olikin juuri sopiva aika. Siinä ajassa ehti nauttia pienistä leipäsistä + itse tehdystä hapankorpusta voin kera, siemailla viiniä ja syödä kolmen ruokalajin illallisen.

Ja kaikki oli paikassa hyvin. Palvelu toimi, tarjoilijat olivat ystävällisiä, viini oli hyvää ja ruoka aivan mielettömän hyvää.

Itse söin alkupalaksi sellerikeiton sherry-kastanjoilla, pääruoaksi pippuripihvin ja jälkiruoaksi sorbetteja. Ja mistään ei kyllä ollut valitettavaa. En muista koskaan syöneeni noin hyvää sellerikeittoa ja kastanjat kruunasivat sen. Pippuripihvi oli sopivan mureaa ja lisukkeita ei ollut liikaa. Sorbetit olivat myös herkullisia. Positiivista oli myös se, että ravintolasta ulos kävellessä oli ehdottomasti vatsa täynnä, mutta ei ähkyä.
Osa ruoista näytti tältä:
Ihastuttavaa oli myös paikan pelkistetty sisustus ja ihanat vanhat lautaset. Muistaakseni Petra laski, että ravintolassa on 22 asiakaspaikkaa. Todella pieni paikka siis. Pöytävaraus kannattaakin tehdä hyvissä ajoin. Tätä paikkaa suosittelen ehdottomasti. Käykää kokeilemassa. Menu vaihtuu viikottain, joten käyn varmasti toisenkin kerran paikassa kokeilemassa eri ruoat.

Kommentit

  1. Jee, kiitos postauksesta! :) Ja kiitos hauskasta illasta, oli mukavaa!

    VastaaPoista
  2. Sellerikeitto sherry-kastanjoilla kuulostaa todella mielenkiintoiselta! :)

    Hitsi, tulisipa enemmän käytyä Helsingissä, että pääsisi testailemaan tällaisia ihania paikkoja! Näistä sinun (ja Petran myös!) päivityksistä tulee aina hirveä Helsinki-himo, kun teillä on siellä niin paljon kivoja ravintoloita ja kulttuuritapahtumia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että myös näin päin! Itselleni tulee usein Turku-kaipuu lukiessani sun ja Eeva Kolun Kaikki mitä rakastin -blogikirjoituksia Turusta! :)

      Poista
    2. Onneksi Turusta Helsinkiin (ja Helsingistä Turkuun) ei ole kovin pitkä matka :). ...sun kirjoituksia lukiessa olen kans jo monta kertaa miettinyt, että tuolla pitäisikin käydä seuraavan kerran Turussa käydessä... :)

      Poista
  3. Kuurna on ihana ja niin intiimi. Meidän pitäisi mennä uudestaan, että saisin postauksen tehtyä. Moneen kertaan olen kyllä herralle tästä vinkannut, mutta vielä ei ole illallisen merkeissä Kuurnassa toista kertaa istuttu. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menkää :). toivottavasti herra ymmärtää piakkoin vinkkauksen, oli siellä niin hyvää ruokaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räyskälä. Päätimme huris