Siirry pääsisältöön

Lohdullista

Olen tämän vuoden puolella löytänyt Sara K:n blogin. Välillä tekstit ovat mielestäni hieman itsestäänselvyyksiä. Välillä hieman taivaita maalailevia. Mutta pidän kovasti perusvireestä. Lueskelen näitä hieman samalla tavalla kuin voisin ehkä kenties lueskella elämäntaito-oppaita (vai miksi niitä ikinä sanotaankin). Tekstit herättävät ajatuksia. Ravistelevat hieman omia käsityksiäni. Vahvistavat omia ajatuksiani (niin, on paljon kivempi tietenkin lukea tekstejä, jotka tukevat omaa ajattelumaailmaa. Pitäisi rohkeasti astua vielä enemmän ulos omalta mukavuusalueeltani.). Ja ovat usein niin kovin kovin totta.

Tällä viikolla muhun osui erityisesti there is nowhere you can be that isn't where you're supposed be -teksti. Ole se, mikä olet. Ole tyytyväinen siihen, mikä olet. Hyväksy itsesi. Hyväksy olosuhteet. Haaveilu on hyvästä, mutta aina ei saa tai tarvitse kaivata jotain enempää.

Ja jotenkin musta on kovin lohdullista ajatella, että heeei, maailma on mielettömän suuri ja mä olen mielettömän pieni. Mun teoilla, valinnoilla, ajatuksilla, moraalisilla ongelmilla ei oikeasti ole minkääntason suuremman mittakaavan merkitystä. Asiat on vähän voivoi ja niiden kanssa on vain pystyttävä elämään. Onnellisuuden lähde on siinä, että mä hyväksyn itseni ja omat tekoni/ajatukseni. Ei ole väliä, hyväksyvätkö muut. Mutta maailmasta voin toki tehdä himpun verran paremman paikan sillä, että itse pyrin hyväksymään muut.

Elää ja olla onnellinen. Siinä on mun mielestä edelleen elämän tarkoitus.




Viime aikoina olen myös ihastellut erinäisiä valoilmiöitä. Kuinka ihanaa onkaan, että on kevät (ja juu, lämpötilan mukaan se ei sitä varmastikaan ole. Mutta mä laskenkin kevään alkavan siitä, kun aurinko alkaa oikeasti paistaa ja aamuisinkaan ei ole enää niin pimeää). Pakkasöiden takia on ollut myös hienoja valoilmiöitä öisinkin.


Kommentit

  1. Sun innoittamana metsästin eilen myöhään illalla kuuta. :) Mun kuu ylivalottui, joten harjoituksia täytyy jatkaa myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuu oli aika yllättävän haastava kuvattava. Jokos sä onnistuit? :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj