Viime viikkoina on ollut paljon tekemistä. Niin paljon, että kiire tuntui olevan jo yleinen olotila. Tai ei ehkä niinkään kiire, vaan se, ettei ehdi tehdä kaikkia asioita. Toisaalta olen priorisoinnut ja tehnyt nimenomaan niitä asioita, mitä eniten haluan.
Näiden kiireisten aikojen jälkeen päätinkin sitten pyhittää tämän sunnuntain itselle. Ajattelin nukkua niin pitkään kuin haluan (no, heräsin jo klo 8.00... minkäpä sitä rytmilleen voi.) ja olla aikatauluttamatta päivääni mitenkään. Säätiedotusta eilen katsellessa teki kyllä kovasti mieli sopia sunnuntaikävely jonkun kaverin kanssa tai suunnata itse vähän harvemmin käyttämilleni kävelyreitelle kameran kanssa.
Valitsin kuitenkin toisin. En hankkinut itselleni sunnuntaiseuraa. Enkä loppujen lopuksi edes astunut ulko-ovesta ulos.... Sen sijaan join litrakaupalla teetä, luin lukupiirikirjaa, siivoilin (kyllä, tämäkin tuntui täysin omalta ajalta, koska siivoamaankaan en ole oikein viime aikoina ehtinyt. Ja ei, en edelleenkään kuulu siivousfaneihin...), katsoin digiboksilta tallentamiani sarjoja, päiväsaunoin, tein ruokaa pitkällä kaavalla.
Hieman harmittaa kauniin auringonpaisteen "hukkaaminen". Totesin kuitenkin, että aurinkoisia päiviä tulee varmasti lisääkin (siis pakkohan niitä on...), mutta seuraavan täysin oman päivän järkkäämiseen voi mennä hieman aikaa.
Oli kiva ja rentouttava sunnuntai. Oli myös kiva nukkua pienet sunnuntaipäikkärit. Nyt valmistelen vielä myöhäistä illallista, sillä saan ystäväni syömään näin hieman myöhäisempään ajankohtaan. Minkäs tekee, kun kalenterit ei muuten kohtaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille :)
Näiden kiireisten aikojen jälkeen päätinkin sitten pyhittää tämän sunnuntain itselle. Ajattelin nukkua niin pitkään kuin haluan (no, heräsin jo klo 8.00... minkäpä sitä rytmilleen voi.) ja olla aikatauluttamatta päivääni mitenkään. Säätiedotusta eilen katsellessa teki kyllä kovasti mieli sopia sunnuntaikävely jonkun kaverin kanssa tai suunnata itse vähän harvemmin käyttämilleni kävelyreitelle kameran kanssa.
Valitsin kuitenkin toisin. En hankkinut itselleni sunnuntaiseuraa. Enkä loppujen lopuksi edes astunut ulko-ovesta ulos.... Sen sijaan join litrakaupalla teetä, luin lukupiirikirjaa, siivoilin (kyllä, tämäkin tuntui täysin omalta ajalta, koska siivoamaankaan en ole oikein viime aikoina ehtinyt. Ja ei, en edelleenkään kuulu siivousfaneihin...), katsoin digiboksilta tallentamiani sarjoja, päiväsaunoin, tein ruokaa pitkällä kaavalla.
Hieman harmittaa kauniin auringonpaisteen "hukkaaminen". Totesin kuitenkin, että aurinkoisia päiviä tulee varmasti lisääkin (siis pakkohan niitä on...), mutta seuraavan täysin oman päivän järkkäämiseen voi mennä hieman aikaa.
Oli kiva ja rentouttava sunnuntai. Oli myös kiva nukkua pienet sunnuntaipäikkärit. Nyt valmistelen vielä myöhäistä illallista, sillä saan ystäväni syömään näin hieman myöhäisempään ajankohtaan. Minkäs tekee, kun kalenterit ei muuten kohtaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille :)
Jee, hyvä! Tällainen on ehdottoman tärkeää aina silloin tällöin. Ja kyllä, tulee uusia aurinkoisia päiviä. :)
VastaaPoistavieläkin hymyilyttää sunnuntai. Se oli kiva päivä :). ...+ laskeskelin, että seuraavaan mahdolliseen "vietän yksin aikaa" -päivään taitaa olla mahdollisuus ehkä pääsiäisenä tai sitten ööööh joskus todella pitkän ajan päästä. Hyvä siis, että valitsin oman itseni auringon sijaan.
Poista