Siirry pääsisältöön

Syntinen suklaakakku


Aikapäiviä sitten olin yökylässä ystävälläni J:llä. Teimme silloin herkullistakin herkullisempaa suklaakakkua. Viikonloppuna ystäväni T oli vuorostaan yökyläilemässä mun luona ja vihdoin ja viimein sain itsekin testattua tätä suklaakakkua. Ja kannatti. Mielettömän helppo, mielettömän epäterveellinen ja mielettömän hyvä kakku. Teen toistekin :)
Alkuperäinen resepti on englanniksi, joten mitat on ehkä hieman erikoiset...

Syntinen suklaakakku
200 g tummaa suklaata
200g voita
n.2,7 dl sokeria
4 kananmunaa
kukkurallinen ruokalusikallinen jauhoja

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Sekoita hyvin ja jäähdytä muutama minuutti. Vispaa sekaan sokeri sekä kananmunat yksitellen. Lisää jauhot.
Kaada taikina irtopohjavuokaan (itse vuorasin pohjan leivinpaperilla, helpotti siirtelyä) ja paista 175 C:ssa 30 min. Ja tämän 30 minuutin aikana ei sitten uuniin kurkita. Sammuta uuni ja jätä kakku uuniin vielä 10 minuutiksi.
Jäähdytä ja tarjoile vaniljajäätelön kera. (parin päivän päästä tarjoilin tätä toiselle ystävälleni. Silloin lisäsimme lautaselle sulaneita punaisia viinimarjoja. Ja makunautinto oli vielä parempi.)


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Huli/Meanwhile in Longfield..21. maaliskuuta 2013 klo 20.36

    No ei totta tosiaan oo kovin vaikeat aineet tai tekovaiheet! :P Tätä ei varmaan montaa palaa tarvita taltuttamaaan makeannälkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. piikkipaatsama29. maaliskuuta 2013 klo 20.47

      juu, kakusta riittää aika moneksi kerraksi... Sokeriähky on muuten taattu :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku
2 kommenttia
Lue lisää

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans
1 kommentti
Lue lisää

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj
Lähetä kommentti
Lue lisää