Siirry pääsisältöön

Tekstit

Parmesaanilusikat porotäytteellä

Aikoja sitten Tapaninpäiväillallisen ruokalistaa suunnitellessa tämä ruokalaji oli se, josta lähdettiin liikenteeseen. Olin näihin törmännyt jossain blogissa ja ihastunut kerrassaan  ajatukseen syötävistä lusikoista. Loppujen lopuksi omani syntyivät Tuoksussa Basilikaa -blogin reseptillä . Etukäteen hieman kauhistutti näiden kanssa näpertely, mutta loppujen lopuksi eipä ne olleetkaan niin vaikeita. Parmesaanilusikat 2 dl raastettua parmesaania 3 dl vehnäjauhoja 80g juoksevaa margariinia 0,75 dl maitoa Sekoita juustoraaste ja vehnäjauhot keskenään. Lisää juokseva margariini ja sekoita hyvin. Lisää maito ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Laita taikina muovikelmuun (elämää helpottaaksesi tee siitä levy) ja jääkaappiin n. puoleksi tunniksi. Itse valmistin tässä välissä täytteen. Kaulitse taikina jauhojen avulla ohuen ohueksi levyksi. Tee vaikkapa leivinpaperista lusikan muotoinen muotti (mallina kannattaa käyttää teelusikkaa), jonka avulla sitten leikkaat taikinasta ...

Tapaninpäivän illallinen

Jouluksi astelimme lähes valmiiseen pöytään, joten Tapaninpäivänä olikin energiaa säätää ja valmistaa kolmen ruokalajin illallinen. (Hyvä, että aikaa ja energiaa oli, koska muutama teetauko mukaan lukien ruokien valmistamiseen meni lähes 6 tuntia + viimeiset valmistelut juuri ennen illallista).  Illallispöytään saapuivat meidän uusioperheestä 3 muualla joulun viettänyttä, joten heitä varten odotti kuusen alla aika monta lahjaa. Ilta alkoikin pakettien aukaisemisella. Illallispöydässä meitä istui loppujen lopuksi neljä täysikäistä ja nämä kolme pienempää. Alkuruokana oli porotäytteisiä parmesaanilusikoita, pääruokana valkosipuliperunoita sekä kanaa ja jälkkärinä Crème Bruléeta . Suhteellisen varmoja valintoja, mutta kuitenkin hieman uusilla mauilla maustettuina. Yritämme kovasti tutustuttaa näitä kolmea alle 12-vuotiasta erilaisiin makuihin. Yksi söikin hyvällä ruokahalulla kaikki, yksi söi pääruokaa erittäin hyvillä mielin (ja ei muita niinkään) ja yhdellä pääruoan syömin...

Ihanaa ja rentouttavaa joulua

Niin. Joulu alkaa olla täällä. Ikkunasta näkyvät lumiset maisemat edesauttavat joulutunnelman syntymistä. Eikä Youtubesta soiva Michael Bublén joululevykään yhtään tee pahaa. Joulu on täällä, jee! Hieman naurattaa tämä tähän astinen lomailuni. Olin vakaasti aikonut oikeasti nukkua pitkään loma-aamuina niin kauan kuin se on mahdollista (sitten kun taloudessa rynnistää jälleen 3 alle 12-vuotiasta niin aamu-unet ei ehkä onnistu aivan niin hyvin). Todellisuudessa olen herännyt jokaisena kolmena loma-aamuna ennen kasia, kun peittoni jakava immeinen on lähtenyt raksalle (raksailijatkin pitävät lomaa jouluaaton, ehkä silloin siis nukutaan). Toisaalta aikaisten aamuherätysten hyvä puoli on se, että voi hyvällä omatunnolla juoda teetä sängyssä ja lukea blogeja sekä hesaria. Lisäksi mun piti ottaa rennosti ja vain olla. Loppujen lopuksi olen täyttänyt aika tehokkaasti nämä päivät, tosin erittäin kivoilla tekemisillä. Kaupassa käyntikin päätettiin tänä vuonna taktikoida ja suuntasimme kauppaan ...

Neljäs adventti ja näköjään yleistä joulupohdintaa

Neljännen adventin kunniaksi muutama kuva meidän joulukorttiseinältä. Tosi kuvan ottamisen jälkeen korttien määrä lisääntyi perjantaina sen verran huimasti, että lisäsin seinälle toisenkin nauhan edellisen yläpuolelle. Nyt kortteja on siis kahdessa rivissä. Seinällä majailevat myös muutamia vuosia sitten hankkimani Polkka Jam -kortit (glögi, piparit ja tortut). Lisäksi tänä vuonna seuraan liittyivät Kehvolan sinisävyiset joulukortit. Kortteja on myös vartioimassa muutama tonttu, jotka olen saanut kummilapsilta joululahjoiksi aiempina vuosina. Joka vuosi käyn läpi saman asian: lähetänkö kortteja vai en. Toisaalta olen sitä mieltä, että se ensinnäkin tuottaa lisää jätettä ja tavallaanhan se on tosi turhaa. MUTTA, kun ainakin minua ne kortit ilahduttavat suuresti. Lisäksi on aika kiva väkerrellä omia kortteja ja hoitaa niiden postitusta ja toimitusta perille. Taidan siis jatkossakin tyytyä lähettämään joulukortit. Olemme myös teinin kanssa käyneet viime aikoina keskustelua jou...

piparkakkumökkejä

Viime viikonloppuna taloudessamme paistettiin jälleen piparkakkuja. Tällä erää säädimme teinin kanssa ja väsäsimme pieniä mökkejä. Teini on meistä se taiteellisempi yksilö ja hänen mökkinsä olikin viimeisen päälle väkerretty ja koristeltu. Sain itsekin sentään kohtuulliset mökkeröiset aikaiseksi. Tämän kokoiset mökit muuten pysyivät kasassa pikeerillä todella hyvin. Ei siis tarvinnut säätää mitään muuta "liimaa" väliin. Kuvissa esiintyvät tällä kertaa vain minun tekemäni mökkeröiset.

Kierrätyslahja itselle OmniaShopista

Tänä vuonna olen kyllä ostanut itselleni jo aika monta joululahjaa...  Mutta minkäs tekee, kun näin joulun alla tulee vastaan kaikkea ihastuttavaa. Kuten nämä OmniaShopista ostetut pyörän sisäkumista tehdyt korvikset. Uskomattoman kevyet korvikset, jotka ystäväni E bongasi minulle, kun kiertelimme erään koulutuksen yhteydessä OmniaShoppia. Nämä korvikset on tehty nuorten työpajassa kesällä. Jos et ole ikinä käynyt OmniaShopissa, niin se voisi olla vierailemisen arvoinen paikka varsinkin näin joulun alla. Tämä pikkuinen liike sijaitsee Espoon Omniassa osoitteessa Kirkkokatu 16. Aukioloajat löytyvät täältä ja näyttääpä olevan niin, että 19.12. asti ehtii kyseisessä paikassa vierailla tämän vuoden puolella. Joten joululahjoja etsiskelevälle tämä ja huominen päivä ovat vielä mahdollisia. Itse taidan kipittää kevään puolella tutkailemaan valikoima uudemman kerran.

Joulun odottamisesta

Tein juuri hämmentävän havainnon. Mä olen odottajaihminen. Ja ei, en todellakaan ole raskaana. Odottajaihmiseksi lasken itseni, koska havaitsin juuri äsken, että asioiden odottaminen on se kivoin vaihe. Perjantaina esim. säilöin Kodin kuvalehden pöydälle ja päätin odottaa sitä oikeaa rauhallista hetkeä lukea lehti. Ja niin, sehän oli mukavaa. Oli mukava nähdä lehti pöydällä ja myhäillä, että illalla, kun väki on nukkumassa, mä istun teekupin ja lehden pariin. Ja ei sillä, lehden lukeminen oli tosissaan rentouttavaa puuhaa, mutta sen oman hetken odottaminen oli ehkä jopa parempaa. Jouluihminenkään en ole mitenkään erityisesti, mutta jouluunkin pätee sama juttu. Sitä on kiva odottaa. Nytkin odotan sitä, että joululoma alkaa ja sunnuntaiaamulla minä a)luen kirjaa sängyssä b)juon teetä sängyssä c) luen nettihesaria sängyssä d) nousen ehkä joskus sieltä sängystä pois ja teen saaristolaisleipää. Odotan myös jouluaattoaamua, jolloin himmailen omassa kodissa. Ei kiire mihinkään. Voi juoda te...